KirjastoRUNOJEN KÄYTTÖ LUONNONTIETEIDEN OPETUKSESSA

johdanto:

Runoja voidaan käyttää monin tavoin fysiikan ja kemian opiskelussa. Fysiikasta ja kemiasta vähemmän kiinnostuneet oppilaat voivat löytää uuden, mielenkiintoisen puolen luonnontieteiden, historian ja kulttuurin rajapinnoista. Runojen lukeminen ja kirjoittaminen soveltuu parhaiten jo opitun kiteyttämiseen, uusien merkityksien löytämiseen ja edellyttää todellista oivaltamista.

Omien runojen tai aforismien kirjoittaminen voi viedä vielä syvemmälle, sillä se edellyttää huolellista aiheeseen perehtymistä. Tiiviiseen ja muille ymmärrettävään muotoon kirjoittaminen selkiyttää tekijän ajatuksia

Haiku, tanka, cinquaine, tai 1-2-3-4 antavat kurinalaiset puitteet runon laadinnalle

Oppilaita voidaan pyytää tekemään runoja spontaanisti luonnontieteellisistä aiheista, mutta tehtävä voi olla helposti liian avoin. Haiku, tanka, cinquaine tai 1-2-3-4 runot antavat helposti rajat, jonka puitteissa luovuus pääsee valloilleen.

Monistepohjia voi olla valmiiksi varattuna sopivaa runohetkeä varten. Runojen kirjoittaminen on myös yksi tapa eriyttää ja oppilaille voi antaa tunnin lopuksi tehtäväksi laatia käsitellystä aiheesta tiivistetty tanka tai haiku.

Monistepohja haiku ja tankarunolle (liitteenä)

Monistepohja cinquaine-runoille ja 1-2-3-4 runoille (liitteenä)

Runot paljastavat ajattelun jäsentyneisyyttä

Opettaja tai ohjaaja näkee selvät fysiikan ja kemian osaamiseen liittyvät asiavirheet yhdellä vilkaisulla. Runojen hyvä puoli on lisäksi se, että niiden parissa ei välttämättä kulu kovin paljoa aikaa, mustetta tai paperia.

Lyhyiden tekstien tuottamisen voi antaa koko oppilasryhmälle tai ainoastaan asiasta kiinnostuneille. Tällöin on tärkeää korostaa sitä, että aiheeseen tutustuminen ja kirjoittamisprosessi itsessään ovat arvokkaita. Tuotteet ovat sekundäärisiä ajatellen oppimista ja opiskelua.

Esimerkkejä - Klaus

Biokemian ryhmä jaettiin kahteen osaan, toisten etsiessä informaatiota internetistä, toiset kirjoittelivat runoja. Runojen muoto-ohjeet olivat kalvolla. Alla oppilaiden laatimia runoja

Oppilailla oli aidosti kivaa suoltaessaan vapaan poskettomia riimejään, joten maanantai-aamuun klo 8-9 tämä oli oikein sopivaa hommaa.

(haiku)

Entsyymit ovat

tärkeitä ihmiselle

selviytyäkseen

(haiku)

Hemoglobiini

Hapen kantaja jalo

Verta täydentää

 

(tanka)

Punasoluissa

hemoglobiini, joka

kuskaa happea.

Pallomainen muoto ja

muutenkin jänskä juttu.

(1-2-3-4)

Hiiva

Sekä sokeri

Yhdessä tuttu alkoholi

Illan ilo, aamun painajainen

(1-2-3-4)

Riboosi,

RNA:n sokeri.

DNA:lla on deoksiriboosi,

näin ne eroavat toisistaan.

 HAIKU JA TANKA

Runo voi olla japanilaiseen tanka- tai haikumuotoon kirjoitettu. Ne ovat loppusoinnuttomia, mutta niissä on tarkat säännöt tarvittavista tavumääristä. Luonteeltaan ne ovat usein puheenomaisia mietelmiä.

Haiku

Säde kääntyilee. (5)

Sydämeni prismassa (7)

Olet punainen. (5)

Haikussa on aina kolme riviä ja sulkeissa oleva määrä tavuja.

Tanka

_______________________________ (5)

 

_______________________________ (7)

 

_______________________________ (5)

 

_______________________________ (7)

 

_______________________________ (5)

 

Tankassa on viisi riviä.

 

TEHTÄVÄ: Kirjoita oma tankasi riveille. Muista tavumäärä! Käytä sanaa "

_____________ "

CINQUAINE

Siinä on viisi riviä, jotka muodostetaan seuraavan ohjeen mukaan:

1.rivi: Yksi sana, joka kuvaa runon kohteena olevan oloin tai ilmiön olemusta.

2.rivi: Kaksi sanaa, jotka ovat runon kohteena olevan olion tai ilmiön

aktiviteettia kuvaavia verbejä.

3.rivi: Kolme sanaa, jotka ovat kaikki adjektiiveja ja kuvaavat kohteena olevan

oloin tai ilmiön luonnetta.

4.rivi: Nelisanainen lause, joka on runon ydin (liha luitten ympärillä).

5.rivi: Yksi sana, jolla tehdään edellä olevasta yhteenveto.

 

______________

 

____________________________

 

__________________________________________

 

____________________________

 

______________

1-2-3-4

Neljä riviä, jotka muodostuvat seuraavan ohjeen mukaan

1.rivi: Yksi sana, joka määrittää kohteen.

2.rivi: Kaksi sanaa, jotka kuvaavat kohdetta.

3.rivi: Kolme sanaa, jotka kuvaavat miten kohde on suhteessa ympäristöönsä

4.rivi: Nelisanainen